NIKASSAASARNEQ PILLUGU PAASISSUTISSAT

Meerarpassuit meeqqani paaqqinnittarfinniittartut atuartullu ulluinnarni ilorrisimaarlutik inuupput. Nalunaarusiami SFI-mi ”Kalaallit Nunaanni Meeqqat” (2008) meeqqat 0-14-inik ukiullit angajoqqaavi meeqqamik ilorissimaarnerat pillugu apersorneqarput. Tassani  93 %-it misigisimapput meeqqamik atuariartortarnissartik nuannarigaat. Ajoraluartumilli misissuinermi tassani aamma angajoqqaat 9 %-iisa oqaluttuaraat meerartik piffissap ilaani meeraqatigiinnit ajattugaasimasoq (Kalaallit Nunaanni Meeqqat -meeqqat  0-14-inik ukiullit ilaqutaariillu ilorissimaanerannik misissuineq).

 

Misissuinerup ”Fri for mobberi” (2010) Ilaqutariinnut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Det Nationale Forskningscenter for Velfærdimit ingerlanneqarsimasup takutippaa, inersimasut 15 %-ii isumaqartut, meerartik allanut meeqqanut naleqqiullugu nikassarneqarnerusartoq, 8 %-iisalu misigisimavaat, meerartik meeraqatigiinnit nikassarneqarnerusartoq.

Aammattaaq angajoqqaat apersorneqartut affaasa sinneri akipput meerartik meeraqatiminit nikassarneqartartoq qinngasaarneqartartorluunniit (www.ataatsimut.gl).

 

Nikassaaruttarneq meeqqanik paaqqinnittarfinni aallartittarpoq. Taamaammat nikassaasarneq akiorniarlugu pilersaarut Kammagiitta 3-8-nik ukiulinnut samminnittuuvoq, pilersaarummilu ikinngutigiinneq ataatsimoornerlu pillugit naleqartitat annertuumik sunniuteqarput.  

 

NIKASSAASARNEQ SUUA?

Nikassaasarneq pinaveersaartinniaraanni suunernaik ilisimasaqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Kammagiittami uagut nikassaasarneq pillugu ilisimatuup Helle Rabøl Hansenip nikassaasarnermik paasinnittariaasianik isumassarsiorfeqartarpugut:

 

Nikassaasarneq eqimattani pisarpoq

Nikassaasarneq eqimattani pisarpoq, tassani arlallit annerusumik minnerusumilluunniit nikassaallutik peqataasarput.  

 

Meeraqatinit ajattugaalersarnerit aaqqissugaasutut isikkoqalersarput
Annerusumik minnerusumilluunniit ”illit maani peqataassanngilatit”-mik oqariartuutitalinnik iliuuseqartoqartarpoq.

 

Nikassaasarneq assigiinngitsutigut ersersinneqartarpoq

Nikassaarisarneq ersersinnaasarpoq, takuneqarsinnaalluni meeraq meeqqanit allanit malersugaasoq, kisianni aamma nikassaaneq ersinnginnerusinnaavoq, meeraq pinnguaqataanissaminik ajattugaasarluni.

 

Nikassaasarneq ataatsimoorfinni meeqqap qimaanissaminut periarfissaqarfiginngisaani pisarpoq

Soorlu meeqqanik paaqqinnittarfinni, atuarfinni imaluunniit sunngiffinni ornittakkani.

 

Pilersaarutinik ataatsimoorfissanik iluatitsinani ingerlatitsisoqarsimangaangat, nakkarsaaruttarneq ataatsimuulersitsinermik pilersitseqataasinnaasarpoq.  
Taamaasilluni nikassaasarneq ataatsimooriaatsimut tunngasutut isigineqarpoq, nikassaaruttarnermullu pissutaasoq taamaasilluni ataasiakkaanut tutsinneqarsinnaannani. Tassa imaappoq, nikassaasarnermik akiuiniaraanni meeqqeriviit atuarfiullu kulturii isiginiarneqartariaqarput.

 

Asuli qinngasaaruttarneq kiisalu pimoorullugu qinngasaaruttarneq

Oqaariartaaseq nikassaasarneq inersimasut oqariartaaseraat. Taamaammat Kammagiittamut tunngatillugu sullinniakkanut, pingasuniit arfineq pingasunut ukiulinnut atatillugu oqariartaatsit taakkununnga ilisarnartunngortinneqarput. Oqariartaatsillu uku atorneqarput:

 

Asuli qinngasaarunneq:
Nuannaarluni qinngasaarukkaanni, taava illarluni quiasaarlunilu qinngasaaruttoqartarpoq.  Taamatut attaveqatigiittarneq ajunngitsuuvoq, immitsinnut qaninnerulersitsisartoq – allanillu peqataatitsilersartoq.

 

Ilumoorullugu qinngasaaruttarneq:

Sakkortunaarlugu qinngasaarunnermi nikallungalersitsisoqartarpoq, immitsinnullu ajattulersarpugut  – ilalualersoqartarpoq.